Historia

Kajaanin Kivekkäät

Perimätieto kertoo, että jo ennen Suomen itsenäisyyttä vuonna 1910 Kajaanissa on toiminut Kajaanin Kivekkäät partiopoika-osasto. Tsaari oli kieltänyt toiminnan, mutta piilottaen partiopuseronsa päällystakkiensa alle pojat kävivät santarmeja vältellen salaa retkillä ja kokouksissa.
Kajaani Kivekkäät on virallisesti perustettu 1917, mutta toiminta jouduttiin keskeyttämään Suomen poliittisen tilanteen takia. Kajaanin Eränkävijät jatkavat Kivekkäitten perinnettä ja Kajaanin Eränkävijät on sittemmin Kainuun ensimmäinen, Suomen itsenäisyyden aikana virallisesti perustettu lippukunta.

Pasi ”Papu” Pulman Historian Havinaa -kirjoitus KEK:n 75-vuotisjulkaisussa 1999 (lyhennelmä):

”Vuoden 1924 syksyllä pyysi pormestarin rouva vasta kaupunkiin muuttanutta opettaja Väinö Ilmari Mäkelää perustamaan Kajaanin pojille partiolippukunnan. Pyntö osui oikealle henkilölle ja niinpä Väinö ilmaantui erään aamuhartauden jälkeen lyseolaisten ihmeteltäväksi partioasussaan, ja kutsui poikia lippukunnan perustavaan kokoukseen johonkin Kirkkokadun ja Välikadun kulmalle. Paikalle saapui 24.10.1924 yli viisikymmentä poikaa ja näin syntyi Kajaanin Eränkävijät partiolippukunta.
1930-luvun lopussa ja 40-luvun alussa toiminta hiipui sotien vuoksi. Sodissa partiotaidot osoittautuivat tarpeellisiksi, mutta raskaasti sota verotti lippukuntaakin, sillä yli kolmekymmentä Eränkävijää antoi henkensä isänmaan vapauden puolesta. Talvisodan pommituksissa tuhoutui lippukunnan ensimmäinen kokoustila. Sodan jälkeen toiminta virisi jälleen kukoistukseen uusissa kokoustiloissa, jotka Pauli Ipatti, silloinen lippukunnan johtaja, luovutti Eränkävijöiden käyttöön Ipatin talon pommihuoneesta Kauppakadun varrella.
1950-luku oli Aarne ”Aki” Perttalan aikaa. Leireillä ja retkillä kartutettiin taitoja ja ensimmäiset kansainväliset jamboreet tulivat tutuiksi.Lauttolahti vakiintui lippukunnan leiripaikaksi jo 40-luvulla, tuomari Muttilaisen luovutettua alueen lippukunnan käyttöön. Ensimmäinen talvileiri pidettiin Murtomäen aseman lähellä sijaitsevalla tukkikämpällä jo 30-luvulla ja tätä leiriä pidämme koko partiopoikajärjestön ensimmäisenä talvileirinä Suomessa. Talvileirejä pidettiin sittemmin Matinvaaran tukkikämpällä Hyrynsalmella ja vuodesta 1959 alkaen Puikkokoskella Paltamossa. 1954 lippukunta sai asialliset toimintatilat Vuohenki-säätiön omistamasta Sissilinnasta. 1957 perustettiin Kajaanin Kivekkäät niminen sisarlippukunta, mutta se sulautui pian takaisin emolippukuntaan.
Kaupungin ostaessa Sissilinnan kiinteistön v. 1976, sai Eränkävijät pysyvän käyttöoikeuden nykyisiin tiloihin. Prikaatin tulo 1960-luvulla Kajaaniin antoi jälleen piristysruiskeen toiminnalle ja prikaatin alueella toimi Eränkävijäin vesipartiolaivue. 1970-luku oli myös aktiivisen toiminnan ja kilpailujen aikaa, ja lippukunnan kämppäkiinteistö rakennettiin vanhempien työllä Vuohenki-säätiön lahjoittamista hirsistä. Johtajapula 80-luvun taitteessa johti toiminnan tyrehtymiseen.
Vasta vuoden 1990 keväällä virisi toiminta uudestaan järvipartiolaisryhmä Kontikin aloittaessa partiotoiminnan. 1990-luvun alku meni uuden partiosukupolven kasvattamiseen ja sittemmin lippukuntamme jäsenmäärä on noussut jo yli sataan. Toimintaan kuuluu Kainuun partiopiirin ja valtakunnallisen tason leirit ja kilpailut sekä kansainväliset jamboreet, joista viimeinen tämän vuoden alkupäivinä Chilessä, mukana kuusi Eränkävijää.”